Saimaa ja lohikalat


Vuoksen vesistöön kuuluva Saimaa on Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi. Se laskee vetensä Vuoksea pitkin itärajan taakse Laatokkaan. Saimaan alue kuului viime jääkaudella arktiseen Yoldiamereen, ja muun muassa norppa, nieriä ja järvilohi sekä tietyt äyriäiset ovat jäänteitä tältä ajalta. Monien vaiheiden jälkeen Saimaa kuroutui omaksi järvekseen ja sen lajisto sopeutui makeaan veteen.

Useista salmien yhdistämistä järvialtaista muodostuvan Saimaan pinta-ala on noin 4 400 neliökilometriä, ja sillä on arvioitu olevan rantaviivaa peräti 15 000 kilometriä ja saaria ainakin 13 710. Järven keskimääräinen pinnankorkeus on noin 76 metriä meren pinnan yläpuolella ja sen syvin kohta, 84 metriä, on Yöveden Käenniemenselällä.

Saimaan alueen pohjoisin kaupunki on Joensuu ja eteläisin Lappeenranta. Muita Saimaan rannalla sijaitsevia kaupunkeja ovat muun muassa Imatra, Savonlinna, Mikkeli ja Varkaus. Pienempiä taajamia on kymmeniä. Ympärivuotisia asukkaita Saimaan alueella on noin 420 000 henkeä ja vapaa-ajan asuntoja noin 60 000. Majoituspalvelujen merkittävimpiä käyttäjiä ovat suomalaisten ohella rajan takaa tulevat venäläiset.

Saimaassa elää useita ainutlaatuisia ja säilyttämisen arvoisia kalalajeja. Järvilohi ja saimaannieriä luokitellaan äärimmäisen uhanalaisiksi, järvitaimen erittäin uhanalaiseksi ja harjus silmällä pidettäväksi lajiksi.

Saimaan uhanalaisten lohikalojen surkea tilanne on lähes täysin ihmisen syytä. Virtaavaan veteen kudulle vaeltavien järvilohien ja taimenten lisääntymisalueet tuhottiin voimalaitosrakentamisella, ja järvikutuisen harjuksen ja nieriän kannat romahtivat sukupuuton partaalle lähinnä liikakalastuksen takia. Lisäksi muun muassa veden laadun muutoksilla, rantarakentamisella, vesiliikenteellä ja ilmastonmuutoksella on voinut olla vaikutusta.

Vuoksen vesistön uhanalaisten kalojen kohtalo ei kuitenkaan ole vielä sinetöity. Saimaan järvilohi, taimen, nieriä ja harjus voidaan yhä pelastaa, jos toimitaan oikein ja nopeasti. Kysymys on lajien luontaisten lisääntymismahdollisuuksien parantamisesta, riittävästä tutkimukseen perustuvasta kalastuksen säätelystä ja kaikkien vesistöalueella toimivien tahojen valistumisesta.

Jos ja kun Saimaan lohikalakantojen elvyttämisessä onnistutaan, se tulee olemaan suuri piristysruiske koko Itä-Suomelle. Elävä Saimaa on tekijä, joka vetää matkailijoiden lisäksi puoleensa myös ympärivuotisia asukkaita ja uutta yritystoimintaa.

Saimaan lohikalayhdistys ry on sitoutunut tekemään työtä Saimaan uhanalaisten lohikalakantojen suojelemiseksi ja elvyttämiseksi harkittua ja säädeltyä kalastusta kestävälle tasolle.



Saimaan Lohikalayhdistys ry

Sähköposti: info(at)saimaanlohikalayhdistys.fi